Kun lapsi aiheuttaa vahingon koulussa

HELVARY saa säännöllisesti yhteydenottoja aiheesta koulussa tapahtunut vahinko ja sen korvaaminen. Vahinkoja sattuu, ja on tärkeää, että tilanteet selvitetään. On kasvatuksellisesti tärkeää kantaa vastuu omasta huolimattomuudesta, mutta sopivassa mittakaavassa. Tahallisten tekojen suhteen vastuun kantaminen on vielä tärkeämpää. Vahinkojen reilu ja lainmukainen käsittely edellyttää aikuisilta kärsivällisyyttä, pelisääntöjen ja lain tuntemusta. Siksi HELVARY kertaa lyhyesti esimerkiksi Opetushallituksen kirjaamat ohjeet vahinkotilanteisiin. Aihe on tärkeä, ja sovellettavien säädösten on hyvä olla niin koulun väen kuin vanhempaintoimijoidenkin tiedossa.

Mikäli oppilas aiheuttaa koulussa vahingon, on mahdollista, että hän voi joutua korvaamaan sen, sillä vahingonkorvausvastuulla ei ole alaikärajaa.  Vahingonkorvaukseen voidaan kuitenkin päätyä vain siinä tapauksessa, että vahinko on aiheutettu tahallaan tai huolimattomuuttaan.

Vahingon korvaamista mietittäessä sovelletaan vahingonkorvauslakia, jonka mukaan alaikäisenä aiheutetun vahingon korvauksen määrää harkittaessa otetaan huomioon vahingon aiheuttajan ikä, kehitystaso, teon laatu, varallisuusolot sekä muut olosuhteet.  

Myös perusopetuslaissa mainitaan oppilaiden aiheuttamat vahingot. Koulun tulee ilmoittaa niistä huoltajalle. Tietyissä tilanteissa myös lapsen huoltajat voivat joutua vastuuseen lapsen tekemästä vahingosta. Pääosin vastuu on lapsella itsellään iästä huolimatta, mutta  jos vanhempien katsotaan laiminlyöneen valvonta- tai kasvatusvastuunsa, voidaan myös vanhemmat todeta korvausvelvolliseksi. Vanhemmille ei siis voida suoraa lähettää laskua lapsen tekemistä vahingoista.  Koululla tapahtuneiden vahinkojen osalta se, että vanhempaa pidettäisiin vastuullisena, on erittäin harvinaista, sillä koulussa lapsen valvonnasta vastaa koulun henkilökunta.

Jos oppilas aiheuttaa vahingon toiselle oppilaalle, voivat oppilaiden huoltajat sopia keskenään vahingonkorvauksesta. Myös tässä sopimisessa on otettava huomioon vahingonkorvauslakiin kirjatut asiat. Tällaisessa tilanteessa koulu ei voi päättää vahingonkorvauksesta, vaikka vahinko olisikin tapahtunut koulussa. Tarvittaessa korvausta voidaan hakea tuomioistuimesta.

Koululla on silläkin keinoja puuttua oppilaiden aiheuttamiin vahinkoihin. Mikäli tekijästä on varmuus ja vahingon jäljet ovat korjattavissa, oppilas voidaan velvoittaa korjaamaan aiheuttamiaan vahinkoja. Tällöin korjaaminen ei saa olla oppilaalle kohtuuttoman raskasta eikä hän saa korjaamisen takia olla poissa opetuksen piiristä. Jos korjaaminen tapahtuu kouluajan ulkopuolella, pitää koulun ilmoittaa tästä huoltajille. Oppilaan osallistuminen vahingon korjaamiseen otetaan huomioon, mikäli tarpeen on lisäksi pohtia vahingonkorvauslakiin perustuvia korvauksia.

Lisää voi lukea esimerkiksi 
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 2 § https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740412#L2P2

Perusopetuslaki (628/1998) § 35 mom. 2 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#L7P35

Lisää kysymyksiä? Ota yhteyttä helvary@helvary.fi